Takaisin arkkitehteihin »

Olli Saijonmaa
28.11.1908, Mikkeli - 6.7.1999, Helsinki

Vilho Olavi Saijonmaa, kutsumanimeltään Olli, kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta vuonna 1927. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1935 Teknillisestä korkeakoulusta. Heti valmistuttuaan Saijonmaa pääsi töihin Rakennushallituksen pääjohtaja Väinö Vähäkallion arkkitehtitoimistoon, missä hän työskenteli vuosina 1935-1941. Sodan aikana hän ansioitui maanpuolustustehtävissä ja sai kapteenin arvon vuonna 1942. Sota ei katkaissut Saijonmaan alkanutta arkkitehtiuraa, vaan hän toimi sotataiteilijana eli TK-piirtäjänä. Näissä tehtävissä hän pääsi suunnittelemaan muun muassa korsuja ja kenttärakenteita. Sodan jälkeen vuosina 1945-1946 Saijonmaa teki töitä Rakennushallituksessa ja oman toimistonsa hän perusti vuonna 1946. Saijonmaan toimistossa työskenteli myös hänen vaimonsa arkkitehti Eija Saijonmaa (o.s. Äyhö), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1948. Vuonna 1951 pariskunta perusti yhteisen toimiston, joka suunnitteli aktiivisesti rakennuksia muun muassa kotikaupunkiinsa Helsinkiin.

Olli Saijonmaa teki valmistumisensa jälkeen lukuisia opintomatkoja. 1930-1940-luvuilla oli tavallista, että arkkitehdit matkustivat esimerkiksi Skandinaviassa sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Myös Saijonmaa teki opintomatkoja suosituimpiin kohteisiin kuten Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin, Sveitsiin ja Italiaan. Hän matkusi myös Tanskassa ja Itävallassa, Tšekkoslovakiassa, Puolassa, Baltian maissa sekä peräti kolmesti Saksassa. Tämä mahdollistui osin myös Alfred Kordelinin säätiön vuonna 1939 myöntämän stipendin avulla.

Olli Saijonmaa laati diplomityönään suunnitelman Valistustaloksi Mikkeliin. Osittain kuusikerroksinen rakennus, jonka erisuuntaiset sivusiivet sekä kaarevat pää- ja takasiipi kiertävät keskuspihaa, toteutettiin ja esiteltiin Arkkitehti-lehdessä vuonna 1935. Saijonmaa suunnitteli urallaan Helsingin lisäksi asuinrakennuksia muun muassa Hämeenlinnaan. Toteutetuista suunnitelmista useat oli tehty yhteistyössä yhtiökumppanin eli vaimon kanssa. Pariskunta tunnetaan myös kirkkojen, koulu- ja liikerakennusten sekä vanhainkotien suunnittelijoina. Julkisissa rakennuksissa kuten Tikkurilan keskustassa sijaitsevassa Vantaan kaupungitalossa (1957) ja Pitäjänmäen kirkkossa (1958-1959) Saijonmaat käyttivät usein painopisteenä laajoja aukottamattomia tiilipintoja ja epäsymmetriaa.

Olli Saijonmaa toimi aktiivisesti myös toimistonsa ulkopuolella. Hän harrasti soitinmusiikkia ja valokuvausta ja on kuvannut rakennuksia myös Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin. Hän kuului myös Sotainvalidien Veljesliiton rakennustoimikuntaan (1946-1951), oli Filmiteknillisen Lautakunnan arkkitehtijäsen sekä Suomen teknillisen seuran ja Suomen arkkitehtiliiton jäsen. Saijonmaa toimi myös Tekniikan akateemisten liiton Arkkitehtikerhon varapuheenjohtajana.

* * *

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai lahjoituksena vuonna 1994 Olli ja Eija Saijonmaan piirustuskokoelman, jota täydennettiin vuonna 1999. Kokoelma käsittää pääasiassa originaalipiirustuksia ja kilpailuehdotusten kopioita.