Takaisin arkkitehteihin »

Bertel Liljequist
1.7.1885, Vaasa - 17.6.1954, Helsinki

Bertel Karl Liljequist kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1904 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1908. Valmistumisensa jälkeen Liljequist työskenteli yhteistyössä arkkitehti Gustav Strengellin kanssa vuosina 1910-1912. Vuosina 1912-1913 hän toimi oman toimistonsa nimissä paikallisena arkkitehtina Tallinnassa, tiettävästi pääasiassa Estonia-teatterin rakentamisen valvomistehtävissä. Suomeen palattuaan Liljequist asettui Helsinkiin, missä hän vaikutti paitsi suunnittelijana, myös kunnallispolitiikassa. Vuodesta 1914 hän työskenteli yhteistyössä professori Armas Lindgrenin kanssa, kunnes hän perusti oman toimistonsa Helsinkiin vuonna 1926. Vuonna 1942 Liljequistin avustaja arkkitehti Arne Helander tuli osakkaaksi toimistoon.

Bertel Liljequist oli opiskeluaikanaan kiinnostunut antiikin ja keskiajan arkkitehtuurista. Hänen aloittaessaan opintonsa Polyteknillisessä opistossa opetuksessa painotettiin antiikin ja Italian renessanssin arkkitehtuuria sekä piirustustaitoa. Tuona aikana professorina toiminut arkkitehti Gustaf Nyström muun muassa piirrätti oppilaillaan kopioita vanhoista rakennuksista ja vaati oppilailtaan mittatarkkuutta. Bertel Liljequistin kanssa samalla vuosikurssilla opiskelivat esimerkiksi arkkitehdit Rafael Blomstedt, Oiva Kallio ja Gunnar Taucher.

Bertel Liljequist oli taitava huonekalujen ja sisustuksien suunnittelija. Yhteistyössä arkkitehti Gustaf Strengellin kanssa suunniteltuja huonekaluja esiteltiin muun muassa Arkitekten-lehdessä vuonna 1911. Liljequist perehtyi huonekalujen suunnitteluun oletettavasti työskennellessään Itävallassa vuosina 1908-1909. Hän teki opintomatkoja myös Englantiin, Saksaan ja Tanskaan.

Arkkitehti-lehdessä vuonna 1945 julkaistussa 60-vuotis onnittelussa Bertel Liljequistiä kuvailtiin arvostetuksi ja menestyneeksi arkkitehdiksi, jolla yhdistyy “käytännöllinen äly, selvä harkintakyky, selvä muodon ja miljöön taju, mutta ennen kaikkea pettämättömän varma vaisto kaikkeen olennaiseen arkkitehtuurissa”. Samaiset hyvät ominaisuudet näkyivät myös Liljequistin monipuolisessa tuotannossa. Liljequist suunnitteli lukuisia yleisiä ja yksityisiä rakennuksia, joista osan hän teki yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa. Liljequistin ja arkkitehti Armas Lindgrenin yhteistyössä syntyivät muun muassa Hangon kaupungintalo, Kuopion ja Kuusankosken kansakoulut sekä Säynätsalon ja Kuusankosken kirkot. Vuoden 1926 jälkeen hän suunnitteli oman toimistonsa nimissä muun muassa lukuisia vuokra- ja asuinrakennuksia Helsinkiin, Paavalin kirkon ja Etu-Töölössä sijainneen Helsingin krematorion. Liljequist tunnetaan myös monista teollisuusrakennuksistaan – hän suunnitteli esimerkiksi Hietalahden telakalle ja Kymmene Oy:lle useita tehdas- ja hallintorakennuksia. Bertel Liljequistin viimeisin suunnittelutyö oli Finska Ångfartygs Ab:n (F.Å.A) toimitalo Helsingin Etelärannassa, joka valmistui vasta arkkitehdin kuoleman jälkeen.

Bertel Liljequist oli arvostettu kollega arkkitehtipiireissä. Poliittisen aktiivisuutensa ohella hän vaikutti myös Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n hallituksessa ja Arkitektgilletin puheenjohtajana. Hän oli valmis tarjoamaan neuvoja ja kritiikkiä työtovereilleen ja toimi siksi myös arkkitehtuurikilpailujen tuomarina.

* * *

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai Bertel Liljequistin piirustuskokoelman arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten mukana vuonna 1962. Kokoelma käsittää originaalipiirustuksia asuinrakennuksista, huviloista ja liikerakennuksista.