Takaisin arkkitehteihin »

Yrjö Blomstedt
9.3.1871, Helsinki - 6.12.1912, Jyväskylä

Yrjö Oskari Blomstedt valmistui arkkitehdiksi Teknillisen Korkeakoulun edeltäjästä Polyteknillisestä opistosta vuonna 1895. Samana vuonna Blomstedt täydensi opintojaan Sortavalan seminaarissa. Vuosina 1896-1898 Hän opetti Rauman seminaarissa ja Jyväskylän seminaarin miesten käsityön ja piirustuksen lehtorina hän aloitti vuonna 1898. Kansanperinteestä kiinnostunut Blomstedt oli taustavaikuttajana myös Jyväskylän Seminaarilaisten Kansatieteellisen Museon (nyk. Jyväskylän yliopiston museo) perustamisessa. Yrjö Blomstedt oli arkkitehtien P.E. Blomstedt ja Aulis Blomstedt isä.

Jo opiskeluaikoinaan Yrjö Blomstedt kiinnostui suomalaisesta kulttuuriperinteestä ja kansallisromanttisesta tyylistä. Kiinnostus suomalaisen arkkitehtuurin omaleimaisemman tyylin kehittämiseen näkyi Blomstedtin työssä läpi uran. Blomstedt oli aktiivinen kansallisromantiikan puolestapuhuja ja hän kannusti myös muita rakennusalan ammattilaisia suosimaan työssään kotimaisia ja kareliaanisia aiheita.

Blomstedt kasvoi suomenmielisessä perheessä. Hänen lapsuudenkodissaan tuettiin muinaistutkimusta ja perhe harrasti esimerkiksi suomalaistyylisiä käsitöitä. Blomstedt oppi arvostamaan Kalevalaa ja näki sen ja karelianismin liittyvän toisiinsa erottamattomasti. Usko siihen, että Karjalassa yhä elää kalevalaisen hengen mukainen kansankulttuuri säilyi Blomstedtilla läpi elämän. Kansanomaisuuden arvostus ja suomalaisen muotokielen etsiminen liittyi toisaalta teollisen kulutuskulttuurin vastustamiseen ja aidon käsityön ihannointiin. Blomstedtin ajatusmaailmassa olikin samankaltaisuutta englantilaisen arts and crafts -liikkeen kanssa.

Vuonna 1894 Yrjö Blomstedt toteutti opinto- ja tutkimusmatkan Karjalaan Victor Sucksdorffin kanssa. Pienten apurahojen avulla Aunuksen Karjalaan toteutetusta matkasta muodostui merkittävä virstapylväs suomalaisen arkkitehtuurin historiassa. Matkan tarkoituksena oli etsiä rakennusosia ja koristemuotoja, joissa näkyy “puhdas suomalainen leima”. Kansanomaisten detaljien kautta Blomstedt toivoi voivansa kehittää suomalaista rakennustaidetta uudenaikaisempaan ja omaleimaisempaan suuntaan. Matkan päätteksi Blomstedt ja Sucksdorff luovuttivat Suomen Muinaismuistoyhdistykselle noin 150 valokuvaa ja 500 piirustusta, ja vuosina 1900 ja 1901 matka-aineisto julkaistiin kokonaisuudessaan teoksessa Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja. Teoksesta muotoutui karelianismin tärkein kulmakivi suomalaisessa arkkitehtuurissa ja sitä pidetään arvossa myös kansatieteellisenä tutkimuksena.

Polyteknillisestä opistosta valmistuttuaan Blomstedt täydensi opintojaan Sortavalan seminaarissa vuonna 1895. Siellä ollessaan Blomstedt kiinnostui myös suomalaisen käsityöperinteen elvyttämisestä. Vuonna 1898 hän osallistui Suomen Yleisen Käsiteollisuusyhdistyksen huonekalukilpailuun ja voitti toisen palkinnon. Samana vuonna Blomstedt alkoi toimia Jyväskylän seminaarin miesten käsitöiden ja piirustuksen opettajana, missä hän toimi lehtorina aina kuolemaansa saakka. Jyväskylässä Blomstedtin oppilaihin kuului muun muassa kansanelämän tallentajana tunnettu, niin ikään kansanomaisia rakennuksia kuvannut, Samuli Paulaharju.

Yrjö Blomstedt omaksui opetukseensa Uno Cygnaeuksen ajatuksen koulusta, jossa oppilas kasvatetaan työn kautta työhön. Kansallisten perinteiden ohella Blomstedt piti merkittävänä myös käden työtä ja estetiikkaa. Yrjö Blomstedt tunnetaan myös museoalan kehittäjänä – hän kannatti muun muassa etnografisen museon perustamista Jyväskylään. Blomstedt kannusti myös oppilaitaan kansallisten esineiden keräämiseen.

Blomstedt vaikutti arkkitehtina erityisesti Jyväskylän kaupunkikuvan kehittymiseen. Hän suunnitteli kaupunkiin monia jugendrakennuksia ja kehitti Jyväskylän asemakaavaa ruutukaavasta vapaampaan suuntaan. Arkkitehtuurissaan Blomstedt hyödynsi Karjalasta keräämiään koristeaiheita ja yhdisti kansanomaiset detaljit uudenaikaiseen art nouveaun innostamaan muotokieleen. Blomstedtin arkkitehtuuria on verrattu muun muassa arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen töihin.

Yrjö Blomstedtin merkittävimpiin töihin lukeutuu esimerkiksi Jyväskylän seminaarin laitosrakennus Villa Rana. Piirustus- ja veistosalirakennukseksi suunniteltu Villa Rana valmistui vuonna 1905, mutta alkuperäisessä koristemaalauksessa käytettyyn sammakkoaiheiseen ornamentiikkaan viittaavan nimensä rakennus sai vasta 1960-luvulla. Blomstedt suunnitteli myös Keski-Suomen kansanopiston Suolahdelle ja huviloita muun muassa Raumaan. Monimuotoinen arkkitehti jätti kädenjälkensä myös suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin historiaan.

* * *

Suomen rakennustaiteen museolla on kokoelmissaan Yrjö Blomstedtin originaalipiirustuksia, jotka on saatu lahjoituksena arkkitehti Aulis Blomstedtin kokoelman mukana vuonna 1980.